Alpakat Areenalla 2006

Joensuun kaupunki sai kunnian olla näyttämöpaikkana, kun Suomen alpakkayhdistys ry järjesti sarjassaan Pohjoismaiden toisen alpakkanäyttelyn syyskuun 10 päivänä 2006. Paikkana oli Suomen suurin puurakennus Joensuun Areena, josta näyttelyn nimi: Alpakat Areenalla 2006 mestareita mukaillen syntyi puolitoista vuotta ennen h-hetkeä.

Paljon töitä ja selvitystä näyttely tässä kokoluokassaan vaati. Melkeinpä jokainen taho ihmetteli, että lusikkanäyttelyäkö sitä järjestetään, kun alpakoista aloin kertoa! Välillä tuntui, että onkohan tullut haukattua liian iso pala, mutta se tuki ja apu mitä täällä Pohjois-Karjalasta kumpuaa on kyllä vertaansa vailla. Sydämellinen kiitos vielä kerran kaikille auttajille ja sponsoreille!

Alpakoita ja laamoja oli näyttelyyn ilmoittautunut yhteensä 35 eläintä, mikä on minusta mahtava luku ottaen huomioon eläinten kokonaismäärän Suomessa sekä ah, niin moneen kertaan kuullun pitkän välimatkan. Näyttelyn avasi juhlallisesti Joensuun kaupungin hallituksen puheenjohtaja ja näytteilleasettajina oli monia yhteistyökumpppaneitamme, mm. Pohjois-Karjalan Aikuisopisto, Maaseudun Sivistysliitto, Pro Agria ja La Alpaca, joka ystävällisesti antoi alpakanvillavaatetuotteitaan eläinten esittelijöiden ylle ikään kuin muotinäytöksen tapaan. Arvoisat tuomarimme Ilona Gunsser ja Maria Wohlfarth saapuivat Saksasta asti, ja kaukaisimmat näytteilleasettajat ja vieraat Sveitsistä ja Ruotsista. Oli mukavaa vaihtaa mielipiteitä yli rajojen!

Tuomarointi on rankkaa ja aikaa vievää työtä, mutta löytyihän sieltä luokkavoittajat, Grand Championit, Reserve Championit ja Best in Show. Kärsivällisesti tuomarit selvittivät ja neuvoivat tuomaroinnin ja näyttelyn kulkua. Yleisöllä oli mahdollisuus valita Yleisön Suosikki, ja sen voitti yllätys, yllätys laama eikä alpakka! Rocco-laaman "pölyhuiska"-korvat hurmasivat ylivoimaisesti.

Monet yleisöstä olivat paikalla koko pitkän näyttelyn ajan eli yli 6 tuntia. Kärsivällisimmät palkittiin, kun hartaasti odotettu leikkimielinen agilitykisa pidettiin viimeisenä. Eläimet olivat jaettu kahteen luokkaan, alle kaksivuotiaisiin ja yli sen. Radat olivat luokissa hieman eriävät ja virhepisteitä sai jos eläintä ei vienyt esteitä tuomarin ennalta määräämässä järjestyksessä. Eläintä ohjannut koki onnen hetkiä kun eläin suoritti esteen, ja yleisöllä oli hauskaa, jos ei. Se touhuilu oli kyllä niin mukaansa tempaavaa, että kannatan lämpimästi uudeksi harrastukseksi.

Uskoisin, että näyttely antoi unohtumattomia elämyksiä ja kokemuksia sekä jäsenille että yleisölle. Nyt tuhannet ihmiset jotka olivat yleisönä tietävät, että alpakka on paljon muutakin kuin vain lusikka!

Lopuksi haluan kiittää Suomen alpakkayhdistyksen hallitusta saamastani tuesta ja kannustuksesta.

Hanna Leppänen
näyttelyn järjestelyvastaava